keskiviikko 17. elokuuta 2016

A367. Polvilumpio sijoiltaan ja mielikuvat paikoilleen palaavasta & tervehtyvästä polvesta

(24.9.2020   Minulla on vaikutelma, että tällä tavalla synnytys voi sujua äkkiä (ota housut ym rajoittavat vaatteet pois enne kuin luet seuraavat kaksi kappaletta tekstiä), melkein kuin huomaamatta eikä ole koettelemus sen paremmin äidille kuin vauvallekaan.)

 

Jos polivlumpio on mennyt sijoiltaan, tai kai jokin muukin nivel, kenties myös synnytyksessä vauvan tulo maailmaan, kävisi kai ihmeparannusohjeideni suunnalta: mielikuva polvilumpiosta palaamassa oikealle paikalleen - kuin tekisi kädellä luolaa tai tunnelia lumihankeen, kuin meduusa tai vaahtomuovinen pallo tai myöten antava mutta myöhemmin muotoonsa palaava kudos kohdan ympärillä tekisi tien, jota myöten polvilumpio, tai mikä onkaan, palaisi paikoilleen.
Ja jälkikäteen kaikki oiek´lle paikoilleen, mielikuva tervehtymisestä, ehjäksi kasvamisesta ohjeena keholle vähän niin kuin sanoisi "reippasti nyt".

16.2.2017  Synnytyksessä on polvilumpion paikoilleen palauttamiseen nähden se hyvä puoli, että vauvojen kuuluukin kulkea synnytysteitä. Niinpä, jos onnistuu näin avaamaan synnytystiet kunnolla, niin synnytys voisi kai tapahtua kovin vikkelästi ja sujuvasti, ilman erityisiä ongelmia tai tarvetta turvata esim. puolison taitoihin, (jotka eivät yleensä ole lapsesta asti synnyttämisen tarpeellisuuteen sopeutuneet.) 

 

* * *

24.9.2020   Minulla ei ole kokemusta synnytyksistä, mutta olen kuullut, että lapsen, koiranpennun tms synnyttyä tarvitsee ensin puhdistaa hengitystiet, jottei sikiökalvon osa tai muukaan estäisi hengittämistä. Ja saada lapsi/pentu tms jotenkin hengittämään. Koiralla se kai käy niin, että emo nuolee vaalien pentuaan. Ihmisellä tulee mieleeni, että auttaisiko laittaa lämmin tai aika lämmin käsi lapsen jalkapohjia vasten, kenties pitäen toisella kädellä kevyesti polvien korkeudelta kiinni. 

Kuulemma, kun lapsi hengittää normaalisti ja selviää omillaan, niin napanuora pitäis puhtaalla, kai steriloidulla tavalla siististi katkaista ja solmia solmu sen kumpaankin päähän, sekä lapsen että äidin kehoissa kiinni oleviin osiin, mikä kuulemma voi olla vaikeaa,liukasta.

Mielestäni olisi oltava jokin luonnollinen tapa, jolla napanuorasta päästään eroon ja jolla synnytyksen jälkeinen tilanne hoidetaan. Sen voisi kai löytää, jos kuulostelisi tuntemuksiaan, että mikä on oikea tapa kulloinkin edetä. Esim. jos lapsi on syntynyt, niin hetken päästä kun siltä tuntuu, tarvitsisi kai poistaa sikiökalvo, jos sitä vielä on, ja sitten pestä lapsi vedellä ja pyyhkeellä, etenkin kasvot varovasti. Ja sitten saada lapsi hengittämään, mieluusti jollakin luontevalla tavalla. Ja sitten kai toivottaa lapsi tervetulleeksi maailmaan, ja sen seurauksena jotenkin luulisi, että napanuora voisi jollakin luonnollisella tavalla irrota. Mutta napanuoran katkaisemisessa on kuiviin vuotamisen vaara, sillä napanuorassa on ollut iso verenkierto ja se on ollut kovin tärkeä molemmille tai ainakin vauvalle.

Napanuoran tehtävänä on tuoda vauvalle äitinsä mahassa ja vauvan juuri synnyttyä happea ja ravintoa. Lapsi ei siis voi luopua napanuorastaan ennen kuin hän hengittää itse ja on siirtynyt ravinnonsaannissa maitoon. Lisäksi, koska napanuora on ollut verenkierron kannalta tärkeä, sen tarvitsisi jotenkin surkastua tms laimeta ennen kuin sitä kuuluisi irrottaa tai etenkään katkaista.


28.9.2022   Synnytyksessä on kai olennaista toivottaa vauva tervetulleeksi maailmaan, kun vauva on jo matkalla, niin synnytystiet aukeavat paremmin. 


2.10.2023   Jos tuntuu, että jotkut osallistuvat synnytykseen jotain henkistä kautta kuin heidän vaikutettaan olisi kohdalla, niin etenkin, jos he pitävät alapäätään kapeammalla tai kireämmällä kuin synnyttäjä, niin heidät kuuluisi komentaa täkin alle lämpimään, pää vain täkin ulkopuolella, ja pysymään siellä niin että alapäänsä on rento ja ei häiritse synnytystä yhtään. Tai sitten pyytää joku pappi tai kätilö tms häätämään heidät pois kohdaltaan. Pelkkä viltti ei riitä eikä ohut täkki eikä saa tulla pois täkin alta ennen kuin vauva on syntynyt. 

Jos naisen alapää on kovin kapea, niin se ehkä liittyy kouluoerspektiivin tms yksialaisuuteen eli kiinnostavat harrastukset ja kiinnostavat uudet ammattialat, kenties musiikki ja kiehtovat kulttuurit kai avaavat kokemuspiiriä ja ymmärrystä laajemmiksi, useille elämänalueille taitoineen ja lahjoineen ja niin elekielikin onleveämpi ja monialaisempi, elämänviisaampi, ja siksi alapääkin kai venyvämpi. 


8.10.2023   "g2.   Some live in technical looking ways and may be overly industroysly active and visiting the homes etc of others, as if they were in a climate, culture or otherwise a spaceship like artificial feeling environment that is not natural to them, so that they have to most of the time conscientously coordinate intellectually what they do and motitore their health and ways affe ting their health and checkkng those thibgs against the ways of living of the locals whose health is on. Then it is likely that they sre tuned to a different kind of climate and ways than where they live, and that by trying to tjink of different climates and cultures would make them find a country where thry can live in a pleasant natural way and feel the local culture's ways to be natural for them, feeling the air to be nicely refreshing or tge sunlight and shadow a good combination, and the people social in pleasant wise ways, like someone moving from Finland to a hut in Texas, or an elderly woman with a cat to Tunis or countryside town in Pakistan. "

From learntalents.blogspot.com and as book "Skills Of Christmas Gnomes, Book 9." by Tervola at the Amazon internet bookshops

Synnytyksessä jäykät tavanomaiset lihasjännitykset ja ruutumalliset tavat pitää kehoa sekä punttaaminen, laulumaisuuden tms luonnollisen virtaavan tekemisten ja elämän luonnollisen maailmassa hyväksi olevan virtaamisen rajoittaminen tai lihaksin punttaaminen haittaavat synnytystä. Kehon olisi oltava lämpimän rennon toimintakykyinen kuin liikunnassa oikein lämmin keho ja rento hetki, tai kuin joskys kesällä lämpimässä liikkuessa. Ennen vanhaan kai synnytettiin saunassa, jotta oli keho riittävän lämmin ja rento siihen tapaan kuin mikä mukavaa ja luobtevaa siinä ilmastossa liikkumaan ja elelemään tottuneille on. Tottumus on yksi osa tätä rentoutta: sen pitää olla taitona tuttu ja mukava, osattu ilman kaavamaisia ajatuksia, ilman keinotekousta esim kouluopin tapaista tavoittelua. Luulisin, että esim täkin alla lämpimässä oleilu tuo rennon mutta kuitenkin elämässä mukana olevan liikkumistavan. Samoin olisi kai hyvä llla tottumus, että on syönyt aina niin hyvin, että keho jaksaa tuottaa lämpöä eikä olo kehossa mene aterioiden välin pitkuttämisestä puumaisen tai turvemaisen tunnelmaiseksi vaan tekeminen on liukuvaa, virtaavaa kuin kivaa musiikkia kuunneltua, kun ateriasta on vähän aikaa muttei enää ole ateriakeskeinen tai ruuan sulattelukeskeinen tms olo vaan voi keskittyä tekemuseen. 

9.10.2023   Kun synnyttäessä yrittää laajentaa alapäätään, mistä naiset usein pitävät kapeammalla tavallusessa elämässä, jottei mitään valyisi, niin tuon aukon laajentamusessa ei ole hyvä ottaa mallia muista naisista, sillä vaikka heillä olisi tuo kohta laajempi niin se on niin tavallusesti eikä juuri nyt venynyt. Sen sijaan synnytys on luonnollinen ikiaikainen osa elämää, eli jos synnytystuet ovat jokseenkin kyllin laajat, niin venyvyyttä juuri synnytystilanteessa luulisi luonnostaan olevan kaikilla naisilla. Siihen ei sovi mallijsi viiva tai rinkula tai henkilö muussa elämäntilanteessa, vaan olennaista on tajuta, että synnytysteiden kuuluu laajeta tuossa tilanteessa, venyminen on luonnollista vaikkei sitä muuten elämässä niin paljon tarvittaisi. Siksi olisi hyvä pitää synnytysteiden venymään tarkoittamuaan osia ja kai kaikkea muutakin elävöittävästi, elämän viisaudella ohjattava tekemisiään eikä muussa tilanteessa olijoista mallua ottamalla. Käsitys venyvyydestä on ihan hyvä olla esim liikunnasta, että milloin on jäykempi ja milloin esim rennon huolettoman hyväntuulusena mutta musiikkimaisen koordinaatiokykyisenä ja elä änviisaana on luonnostaa venyvämpi hyvältä tuntuvin tavpin. Niin vaikkeo tavallusesti ole tarvittu venyvyyttä juuri tuolla kohden, niin uskontoon, elävöittävyyteen, omaan viisauteensa ja ihmisluonnon sekä kentues luonnon viisauteen ja arkijärkuseen tilannekuvaan satsaten venyvyyttä luulisi löytyvän, jopa aina vain lisää. 

Kun vauva syntyy, on olennaiata sen vastaanottavien muiden toivottaa se tervetullweksi maailmaan, jotkut vauvat lähemmäs perhepiiriä, jotkut kauemmas myiden hyväntahtoisten luo, missä sille hyvin paikka on, niin synnytysteiden alaosat aika pitkältä matkalta aukeavat lulnnostaan ja vauva syntyy vähän kuin liukumäkeä. 

Jos synnytystiet ovat turvonneet liiaksi, niin synnyttäjä voi mielessään kehottaa niiden seutua vähän kuin pientä eläintä tai huonekasvia tai jotakuta tiellä olevaa että voisiko tässä pienentää turvotusta niin kuin tilanteessa hyvä on, jotta vauva pääsee hyvin syntymään, vaikka ei ihan toiseen ääripäähän menisi. Joskus, kenties jos vauvalla on sairaanhoitajan taitoja tms elämänviisautta, voi kai vauvan kehoa vastaavasti tekemään synnytyksestä helpon, mutta molempuen putää antaa palautua luonnolliseen tapaansa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti