A334. Lihasleini ja kokemuksellisuus

Luin jostakin lihasleinin oireiden kuvauksen ja mieleeni tuli taudin nimestä Eino Leinon runot ja siis runous laajemminkin, ja nehän ovat kovin kauniita. Ehkä joku yrittää elää liiaksi niiden ohjeen mukaan tai niiden siivellä, mikä on liiaksi kirjatiedon makuista, lättänää, ei kosketa käytäntöä ja joidenkin runoilijoiden kohdalla runoilijan elämäntapa ja näkövinkkeli ovat olleet kaukana kirjoitusten aiheista, mikä tarkoittaa, ettei niistä tarkkaan matkien voi oppia mitääne lämää varten, mutta innostuksen kipinän voisi saada ja elää elämää etäämpänä kirjallisuudesta ja runojen ohjeista ihan kokemuksellisesti, käytännöllisesti. Runot tarjoavat ehkä tärppejä, etenkin vanhusten runot nuoremmille, joiden avulla löytää hyvää elämää ja elämänviisautta mutta ne eivät ole elämää sinällään vaan vain karttamerkkijä, kaukana elämän olennaisuuksista elämisen tasolla.