lauantai 30. huhtikuuta 2016

A331. Psoriasis ja liikunta & ulkoilu

En tarkkaan tiedä psoriasistakaan, niin katsoin netistä http://www.webmd.com/skin-problems-and-treatments/psoriasis/understanding-psoriasis-basics mutta oli kuvaus siinä ihan erilainen kuin aiempi vaikutelmani. Tuon tyypin psoriasis, jossa punainen iho ja päällä vaaleaa, johtuu kai liiasta sisällä istumisesta, terveiden elämäntapojen puutteesta, mihin auttaisi liikuntaharrastus ja reipas ulkoilu säässä kuin säässä. http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html
Mutta se tavallinen psoriasis, josta olen aiemmin kuullut on kai punaisia(vai ruskeita?) pyöreä/kaarevastikiemurtekevareunaisia isoja läikkiä iholla, mihin kuulemma auttaa auringonvalo, niin sen luulisin johtuvan siitä, että ajattelee olevansa samanlainen ihminen kuin iso joukko sellaisia, jotka elävät oloissa, joissa saavat paljon enemmän auringonvaloa iholle, esim. tropiikissa. Mihin kai auttaisi huomata, että tuohon tapaan samaistumisryhmänä mietitään samoin asuvia ja samoin eläviä, siis mm ilmaston ja liikunnan määrän puolesta, ja nuo "saman tyypin" ihmiset taas olisivat eri ilmastossa eläviä, jotka muistuttavat itseä, mutta joiden elinympäristö on ihan erilainen, sen elämäntavat Suomeen sopimattomia siolta osin, ja että Suomessa on elettävä Suomen ilmastoon sopivalla tavalla, ei esim. sisätiloissa paossa.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

A330. Melanooma ja kesä kokonaiselämyksenä

E nyt tästä melanoomastakaan tiedä, mutta eikö ihosyöpä, joka syntyy liiasta auringonpaisteesta, tule jotenkin samalla tapaa kuin kesamat: iho, elimistö tai ihminen reagoi väärin auringonvaloon. Kai siinä mielessä väärin, ett' aurinko vaikuttaisi vain ihoon, kun taas kesä on kokonaisvaltainen kokemus ja niin auringiossa oleminenkin: sen kokkee koko keho ja koko mieli, ihminen sosiaalisena ja tuntevana olentona, käytännön elämää elävänä, elämän asioista ymmärtävänä. Aurinko lämmittää kehoa, mieli rentoutuu, sosiaaliset suhteet muuttuvat rennommiksi ja hyväntuulisemmiksi: on valtava ero kaikeassa, koko elämänkokemuksessa, kun on kesä ja aurinko, eikä vain joku ihojuttu, että ihoon osui auringonvaloa.

maanantai 18. huhtikuuta 2016

A329. Kilpirauhanen ja elämässä vauhdilla kiinni

Onkohan kilpirauhasvaivat, kun on samalla jotenkin aneemisen näköinen? Siitä jää vaikutelma, ettei ole eletty kyllin vahvasti käytännön aistitasolla, liikuttu, oltu vauhdilla elämässä kiinni.

Katso 12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
ja 53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html

torstai 14. huhtikuuta 2016

A328. Abortti

Oikeus aborttiin on kamalan tärkeä naisten ihmisoikeuksien vaalimisen kannalta. Nainen ei ole synnytyskone, aisoissa pidettävä.

En tätäkään niin tiedä, mutta jos olisi vakuuttunut siitä, ettei halua lasta, ettei lapsi ainakaan nyt sovi elämän kuvioihin, niin jos olisi tuo mielikuva vahvana mielessä ja koettaisi ripulin tapaan mutta synnytysteitä ja kohdusta työntää sikiön pois kuin kakan tavallisesti, niin voisiko niin saada keskenmenon ja siis tehdä abortin?
Jos kamalasti vaalii sikiötä tai sen elämänmahdollisuuksia kohdussa, niin se kai taas olisi omiaan pitämään sikiön mahassa ja raskauden jatkumaan.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

A327. Lavantauti ja tervehenkinen käsitys sotilashyveistä

Wikipedia kirjoittaa lavantaudista:
"Taudinkuva
Itämisaika on 7–21 päivää. Tauti alkaa vähitellen. Oireita ovat alussa päänsärky, ruokahaluttomuus, väsymys ja alaselän kipu. Myöhemmin väsymys lisääntyy ja ihoon ilmestyy ihottumaa. Kuume on luonteenomainen oire. Kolmannella sairausviikolla voi esiintyä suolistoverenvuotoa tai suolen puhkeaminen. Paraneminen alkaa yleensä neljännellä viikolla.
Suolistokomplikaatiot
Kolmannella viikolla voi esiintyä suolistoverenvuotoja, joiden tuloksena ulosteen väri muuttuu. Ulosteita onkin tarkkailtava. Myös kuumeen lasku voi olla merkkinä verenvuodosta. Suolessa oleva haava voi myös puhjeta, oireena on kipu. Myöhemmin voi kehittyä vatsakalvontulehdus."
Tuo kuulostaisi kakkaan liittyvältä ongelmalta, ettei oikein tiedä, milloin kakata ja mitä aineita yms pitäisi mennä kehosta kakkaan. Kakka yhdistetään usein mielikuvissa ikäviin asioihin, pahantekoon ja raadollisuuteen, myös sotilasmaisuuteen.
Wikipedia kirjoittaa lavantaudista:
"Viimeisen sadan vuoden aikana lavantautia on esiintynyt pääasiassa kriisien, sotien ja vastaavien poikkeusolosuhteiden aikana erityisesti vankileireillä ja sodan raunioittamissa yhteiskunnissa."
Eli tulee mieleen, että josko mielikuva siiutä, miten paljon tehdä kakkamaisia tekoja ja miten niiden määrää säännellä sekä se, että millaiset kakkamaisuudet teoissa olisivat sallittuja, josko se on pielessä ja siksi oireilee kakkaan liittyen. Eli pitäisi yrittää tavoitella tervehenkistä linjausta sosiaalisuudessaan, sotimisessa, yhteiskunnassa, maiden väleissä, ihmisten ohtaamisessa, arvoissa jne, niin kai se jotenkin suorisi kakkaan liityvät ongelmatkin pois taui ainakin vähemmän akuuteiksi, ja siis parantaisi lavantaudin. Esim. suoraselkäinen kirjallisuus voisi ehköä auttaa lavantautiin, samoin rauhan saapuminen tervehenkisesti.

Mitä sitten on tervehenkisyys? Yleensä se tarkoittaa, että kokonaisuuksien pitäisi olla terveitä, mm tervejärkisiä ja oikeudenmukaisia. Rajanvetoihin hyvä perusohje yleensä on, että kaikkien sopii olla elämänmyönteisen itsekkäitä muttei puuttua toisten elämään edes välillisesti, ei edes sivuvaikutuksin tai viisaammin katsoen, mutta että yhteisö voi puolustaa mahdollisuuksia tervehenkiseen vapauteen ja elämänmyönteisyyteen. Ajattelun terveys tarkoittaa yleensä vastuun kantamista tekojensa ja linjaustensa vaikutuksista laajempiin kokonaisuuksiin, esim. yksittäisen tölväisyn vaikutuksesta sen kohteen koko elämään ja sen kenties uuren ihmisjoukon elämänmhadollisuuksiin yleensä. Myös sotilallisissa kysymyksissä noudatettaisiin näitä linjauksia niin meininkin on tervehenkisempää: sen vaikutus maailmassa ja yhteisössä pidemmän päälle parempi.

A326. Syyhy ja sosiaalisuuden tyyppiin tutustuminen

Syyhy kuulostaa siltä kuin joku olisi ollut rehevämmin sosiaalinen kuin toinen hänen ympäristössään, kenties sosiaalisuuteen tottumaton, niin tavallaan tulee liian lähelle, tavallaan on ilma kostea ja liian pöpöinen ja tavallaan toisilta osin ollaan kuitenkin kuivalla tyylillä, niin tulee sosiaalinen olo jonnekin kuin pöpö tai kutina mutta elämä on säätynyt kuivempaan kanssakäymiseen kuin lapsilla.
Kanssa jos toinen tai joku jonka kanssa päivän kuluessa on ollut tekemisissä, on seksuaalinen muttei oikein tilanteeseen juuri sopivasti, niin se voi aiheuttaa klähmimisen tyyppistä kutinaa kuin itsekin olisi klähmimiseen taipuvainen vaikkei juuri nyt ole toisen seurassa, niin kroppa hikoaa jostakinja kutisee, ja toisin paikoin on kylmä. Lapsilla se liittyisi tuollaisessa sosiaalisessa seurassa olemiseen (jalkapohjat) ja aikuisilla seksuaalisiin väleihin (kaikki haaroja muistuttavat oaikat, esim. sormien välit).
Mutta jos tuosta nyt sittent unnistaisi, mihin tapaan toinen on sosiaalinen, miten etöiset välit on, miten toinen ajattelee, mihin tapaan on seksuaalinen ja paljonko sotkee siihen aatoksia muista pareista, kuinka sitoutumishaluinen tai sitoutumishaluton, mikä käsitys seksuaalisuudesta, välien etäällä pitämisen keinoista, tulevaisuudennäkymistä sosiaalisesti, jne., niin olisiko silloins yyhyn sijasta tavallista sosiaalisuutta ja seksuaalisuutta?

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

A325. Kemikaalihöyryaltistus ja vihreät kasvit & vihannekset

Voikohan olla, että jos on kemikaalien kanssa tekemisissä, niin niiden yksi vika on niiden keinotekoisuus, jolloin elävöittävän elävän kuten vaikka vehreän metsikön tai pihan syreenin kanssa tekemisissä oleminen voisi jälkikäteen huojentaa oloa. Ja vastaavasti vihannekset: kurkku, tomaatti, porkkana, jne.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

A324. Jäihin vajonneen elvyttäminen ??

En tätä tiedä, vaikutelmien perusteella hain mielikuvista vain.

Ensin pitäisi saada vesi valutettua keuhkoista ja hengitysteistä pois, mitä varten kai jalat ja alakroppa ylemmäs kuin pää.
Sitten elvyttääkseen (keskikroppaa ylempänä olevista?) paljaista jaloista lämpimin käsin kiinni vähän samantyylisesti kuin leipoessa, lämmittää jalkapohjia niin ja sormet ainakin hetken aikaa varpaita vasten elävöittävällä tavalla. Näin ehkä puoli minuuttia.
Sitten lämmittää lämpimin käsin lämmittää tehken molempien käsien sormia, kun kroppa kyljellään sikiöasennossa tms.
Sitten kroppa kyljelleen sikiöasentoon ja elävöittävällä tyylillä odotetaan, heräilisikö.
Muttei saisi tuossa kroppakaan kylmettyä. Hrääminen vain tuntuisi liittyvän ääreisalueisiin ja ote elämään jalkojen terveeseen lämpöön, lämpimään maankamaraan jalkojen alla.
Lämmittää pitäisi keho, vaikkapa saunassa.

A323. Hormonit ja elämänvaiheen tunnistaminen

Jotkut ovat kovin innostuneita työhönsä ja jaksavat sitä vuosikymmenet, vaikka toiset olisivat kyllästyneet siihen jo pian. Mutta kun paljon tekee samaa, niin voi siihen ajan myötä kumminkin kyllästyä ja kaivata vaihtelua tai uusia haasteita. Työn on elämän isoimpia kuvioita, samoin perhe. Kun lapset kasvavat ja lähtevät omille teilleen, perhe ei tuo vanhemmille enää yhtä paljon ohjelmaa ja elämänsisältöä. Silloin voivat työhön kohdistuvat toiveet ajankohtaistua: olisikin aika vaihtaa mielekkäämpään tehtävään. Jollei se käy ainakaan heti vielä, niin on paha jaksamaton mieli, koska pelkkä työ ei kanna siten kuin työ ja perhe yhdessä aikanaan. Se, etteuivät elämän kuviot niin kiehdo, ettei ole tyytyväinen niihin, voi näkyä esim. seksuaalisena haluttomuutena: kaipaisi muuta elämäänsä eikä sitoutumista kuvioihin, joita ei enää jaksa. Myös mielialat vivat vaihdella sen mukaan miten paljon muuta kiehtovaa elämänsisältöä on sekä ajankulua, sosiaalista vilinää, kiinnostavia kysymyksiä, jne.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

A322. Flunssa ja ettei pidä seuraa ympäröivälle ilmalle

Lämpimissä maissa ja jonkin verran Suomessakin kesäaikaan ihmiset pitävät tavallisesti seuraa ympäröivälle ilmalle, jolloin siitä tulee ihmisen lämpötalouden osa kuin nojaisi kiviseinä vasten tai olisi liian vähissä vaatteissa. Flunssaiset usein pitävät seuraa ympäröivälle ilmalle, mikä on siis tapa, joka pitäisi karsia kokonaan pois, huolellisesti kaikin puolin. Flunssaisella on lämpötalous sekaisin, mihin osasyynä voi olla, että tee on tropiikin kasveja. Lämmittelyohjeita 150 kpl  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
Ja toinen, mistä voisi olla hyötyä, on mallin ottaminen lappalaisista. He osaavat lämpimänäpysymiskysymykset ja vilustumisten hoidon.

maanantai 4. huhtikuuta 2016

A321. Keväinen puiden siitepölyallergia

Katso kohta 79. allergiat!
Keväinen siitepölyallergia ja puiden näkeminen ikiaikaisina olennaisina suurina ja viisaina suojelevina ympäristön osina. Kai eroteltava vierasperäiset lajit kotimaisista, kotimaiset tärkeämpiä ja viisaampia. Puista oppii kun kiinnittää taiteen tapaan huomiota niiden tunnelmaan, helpoiten kai männyistä.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

A320. Kevätväsymys

Katso vuodenaikakirjoitukseni http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html kevättalvelta toukokuulle: 2 osaa eli kirjoituksen alussa ja lopussa.

A319. Liian lihavan koiran huono olo ja vauhdikkaampi toimeliaampi teema

Japaninpystykorvani on liian lihava ja sille tuli aiemmin siitä huono olo. Mietin, että josko vika oli sen nimessä, joka oli ruoka-aiheinen, vaikkakin marja, eli Vaapukka. Mietin, millainen nimi tai teema toisi sille ajan myötä hyvän olon ja kokeilin uudeksi nimeksi kyhäelämääni Viuhke. Olisikohan parissa viikossa, kun on uuteen nimeen hiljalleen vaihdettu, sen vanha huono olo näyttää kadonneen ja sille tulleen hyvä olo tilalle. Lihava se on vieläkin eikä niin kamalan toimelias mutta sen vire on muuttunut toimeliaisuuteen päin kääntyneeksi, jotain sellaista kuin että kävelyä/juoksentelua ja luontoa.
Tämä olisi tuon sokeritautiohjeen 12. suuntainen juttu.