sunnuntai 17. tammikuuta 2016

A248. Paleltumat ja lämpö & elävöittävyys

Paleltumat pitäisi estää etukäteen pitämällä iho ja koko keho lämpiminä. Jos jokin kohta on viilennyt, sen voi lämmittää lämpimin paljain käsin ja kädet lämmittää lämmintä kaulaa tai lämpimiä kylkiä vasten ja heti rukkaset taas käteen. Yleensä näin tarvitsee käsin lämmittää vähän väliä, jollei juokse lämpimikseen tms niin että lämmöntuotanto paranee ja veri kiertää kunnolla koko kehossa ihoa myöten. Ja äkkiä sisälle lämpimään. Laita myös heti kaikki lämmikkeet yllesi, esim. huppu. Vältä tarkkaan kaikki paljon viilentävät asiat kuten tuuli, vaatteiden puutteet, kehon lämmöntuotannon alhaisuus (liiku reippaasti lämpimiksesi), silmälasit, korvakorut, liikkumattomuus jne. Kuuman juominen ja eväät voivat tuoda lämpöä, mutta varo, ettei juoma jäähdy pakkasessa viileäksi, sillä se jäähtyy sekunneissa, vaikka olisi ensin tulikuumaa. Lämpimään on päästävä pian! Varo, etteivät vaatteet tai mikään kehon osa kastu tai kostu.

Jos sisälle palattua ja lämmiteltyä iho jostakin kohden tuntuu jotenkin huonolta, kokeile vaalia ilman lämpimyyttä ehkä 10cm sisällä siitä seudusta ja sitä, että tuossa ilmassa olisi sisätilojen ja kehon lämpimien osien viereisen ilman tapaan terveesti jonkin verran tavallisia pöpöjä. Kokeile myös elävöittävää kevennystä viottuneelta tuntuvan seudun tienoolle & sen ympäristöön. Mikä tahansa elävöittävä ja samalla keventävä kuten tuoremehu, rukous, luonnon vehreys, valossa kulkeminen, kiva liikuntatuntemus/-meininki, kivat ihmiskontaktit, avartavat ylentävät aiheet, yms terveiden elämäntapojen tienoilta.
Varo kylmettymästä enää yhtä pahoin, koska tietääkseni kylmänherkkyys pahenee vilustumisista aika pitkäksi aikaa eikä suinkaan totu kylmään tai keho itsestään opi.
Tämä on kuolleistaherättämisohjeeni, katso http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi . Paleltuminen on vältettävä etukäteen!Katso myös ihmeparannusohjeyritelmäni!

Voisi lisäksi syödä aina silloin tällöin hiukan hedelmää tms vitamiinirikasta, esim. omenanmuutamassa palassa tunnin tai parin kuluessa. Ja lisää vitamiineja tarpeen mukaan.

Muuta kylmyyteen liittyvää:
A239. Tavalliset pakkasvauriot ja lämpimänä pysyttely   8.1.2016
A240. Kuume vilustuttuaan ja oikean lämpötilan tavoittelu   9.1.2016
A243. Kylmettyminen & kuume ja perusteellinen lämmittely   13.1.2016
A244. Kroppa keskeltä kuuma & pinnalta viileä ja liikunnan vilkastuttama verenkierto   13.1.2016
A248. Paleltumat ja lämpö & elävöittävyys   17.1.2016 
A235. Talvi-iho ja ihon pitäminen aina lämpimänä   7.1.2016
A226. Juuri aiheutuneet vammat, kokeile heti ihmeparannusohjeyritelmiä   31.12.2015
189. Lämmönsäätelyongelmat ja liikunta   8.12.2015
180. Ilmastoriippuvaiset vaivat ja samaistuminen vain kulloisenkin ilmaston asukkaisiin  29.11.2015
32. Lämmittelyohjeita, talviulkoiluohjeita, vuodenajat ja terveet elämäntavat  22.2.2015
33. Viileän kehon säryt eli kylmänsäryt ja koko kehon lämpimänä pitäminen  27.2.2015
81. Liika antiseptisyys ja suomalaiset elämäntavat  6.7.2015
121. Korvasärky ja korvien suojaaminen tuulelta 30.9.2015
128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit  9.10.2015
149. Poskiontelontulehdus ja kevennys & positiivista elämänsisältöä  4.11.2015

Paleltumat kai yleensä liittyvät siihen, ettei keho tuota riittävästi lämpöä sään vaateisiin nähden, jolloin auttaisivat ne keinot, jotka yleensä tuovat eniten lämmöntuotantoa: fyysinen ponnistelu urheilullisesti ja tuhti ruoka, esim. lihapiirakka varaeväänä, ja etenkin se, että olisi voimissaan ja tuhdisti syönyt ulos lähtiessään ja ulkoilu olisi kyllin lyhyt ja kyllin lämpimissä vaatteissa sekä kyllin varovaisesti äkkiä sisälle pakeneva jo vähäisemmästä palelemisesta.
Joululaulut opettavat lämpimän talviulkoilun taitoja, joten vaikkei olisi joulu, niin joululaulujen hyräileminen itsekseen voi auttaa saamaan langanpäästä kiinni siinä, miten pysyä lämpimänä ulkoillessa pakkasessa. Kylmällä säällä laulaminen voi viedä äänen (kenties vaurioittaa kurkkua tehden äänen karheaksi), joten ääneen ei voi laulaa enempää kuin korkeintaan lyhyitä pätkiä kurkun lämpimyyttä vaalien (eli sisäänhengitys aina nenän kautta ja leuka aika lähellä kaulaa tai muuten kurkku lämpimässä).


Minulla oli radio Dei auki jonakin yönä, kun oli kova pakkanen, niin siellä kuului laulavan venäläinen mies, pappi, joka osasi pakkasessa kulkemisen ja paleltumien parantamisen lähistöllä kulkevilta ihmisiltä uskonnollisella laululla, pakkasukko! tuli mieleeni, mahtava laulu.
Mutta pakkasessa kulkiessa venäläinen, pappikin, on iholtaan ja jäseniltään paljon kylmempi kuin suomalainen, ehkä siksi, että heillä on taitoa paleltumien parantamisesta ja suomalaisilla ei, ja niin ei suomalaisen kannata ulkoiluun ottaa vaikutetta tai mallia venäläisiltä, pakkasukoltakaan (joka siis saa mielestään huoletta paleltua, kun paranee kyllä). Parempia talviulkoilun ohjeita ovat tavalliset suomalaiset, esim. kirjoitukseni vuodenajoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html (lue syksyn viilenevien säiden ohjeet myös) ja sisätiloissa lämmittelystä (sisältää jotakin talviulkoilusta) http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html . Jolleivät ne ja arkijärki riitä, pakene sisälle lämpimään, ja jollet voi heti sitä tehdä, niin pue huppu, etsi lähellä olevia varmoja lämmittelypaikkoja, vältä tuulisia paikkoja, syö osa varaeväänä olevasta lihapiirakasta tai kokeile joululaulujen pätkiä.
Tuo pakkasukon? paleltumien parantamistapa vaikutti olevan elävöittävä virta vähintää 10cm sisempää kehon sisäosista ainakin 2cm syvyiselle, isommissa paleltumissa vastaavasti syvemmälle, alueelle ihon pinnasta ja vähintää 10cm läpimittaiselle pallukkamaiselle alueelle iholla, suuremman paleltuman kohdalla laajempi, siis paleltuma ympäristöineen, ja myös hyväntuulisen toimeliaan tyylin myötä isompi ja useammassa kohtaa, luulen. Paleltuma-alueen ympäristöineen oletti olevan äkkiä, sekunnissa paljon ja kokonaan sekunneissa, tervehtyvän mutta viileän terveeksi kuin välivuodenaikoina ulkoillessa joillakin tai ovivälikössä pakkasella.


16.12.2016   Eskimoilla ja joillakin venäläisillä lienee osaamista paleltumien parantamisesta.
17.12.2016  Mutta noissa kulttuureissa kai sitten vastaavasti varotaan paleltumista aivan liian vähän, eli suomalaiset ja etenkin lappalaiset ovat paljon parempi malli talviulkoiluun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti